Ei ole mikään salaisuus, että monelle treenimotivaattorina toimii halu näyttää hyvältä – ehkä jopa raadollisesti parempi menekki parisuhdemarkkinoilla. Emme tahdo missään nimessä lähteä kenenkään perusteluja treenaamiselle lyttäämään, mutta mielestämme paras argumentti säännöllisen treenin – tai ylipäätään fyysisen aktiivisuuden – puolesta ovat ehdottomasti sen mukanaan tuomat terveysedut! Ja mitä nämä edut ovat, saatat kysyä? Me kerromme.

Mielenterveys

Kyllä, fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiimme! Kuten varmasti kaikki lukijat tietävät, ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Jos keho ei voi hyvin, ei voi myöskään mieli. Säännöllisen liikunnan on todistettu vähentävän ahdistuksen ja masennuksen tunnetta. Treenaaminen auttaa aivojamme herkistymään serotoniinille, joka taas voi vuorostaan helpottaa juurikin masennusta. Toki on hyvä muistaa, että vakavista mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat mielenterveyden ammattilaisten apua; masennusta ei hoideta pelkällä lenkillä. Apua siitä kuitenkin voi olla.

Painonhallinta

Jotta paino pysyy kurissa, tarvitaan terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion ohella myös säännöllistä liikuntaa. Pelkällä syömisellä ei kukaan laihduta, anorektikkoja lukuun ottamatta – ja tällöin onkin jo kyse sairaudesta. Treenaaminen polttaa kaloreita, ja lihasten kasvaessa kaloreita palaa entistä enemmän. Siksi myös voimatreeni on hyvä tapa painonhallintaan.

Painon kurissa pitämisessä taas on monia terveysetuja, sillä liikalihavuus nostaa riskiä esimerkiksi aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen ja erilaisiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Kun painoa saadaan alemmas, treenaaminen helpottuu ja syntyy positiivinen, itseään ruokkiva kierre.

Sydän

Jo suhteellisen lyhytkin liikkumattomuus nostaa sydänsairauksien todennäköisyyttä, joten yhdessä sydänystävällisen ruokavalion kanssa säännöllinen liikunta on paras tapa pitää tärkeimmästä lihaksestamme hyvää huolta. Treenaaminen nostaa sykettä, eli antaa sydämelle töitä ja vahvistaa sitä, alentaen muun muassa sydänkohtauksen saamisen riskiä. Syke noustessaan saa veren kiertämään ja hapen kulkemaan aivoissa. Säännöllinen liikunta parantaa sydämen terveyttä myös alentamalla verenpainetta ja parantamalla kolesterolin tasoa.

Jaksaminen

Kun treenaa säännöllisesti, jaksaa paremmin myös arjen rutiineja ja jokapäiväisiä suoritteita. Tämä on se ehkä tärkein terveydellinen etu säännöllisessä harjoittelussa. Fyysinen hyvinvointi näkyy aivan kaikessa, ja varsinkin ruuhkavuosien keskellä eläville jo päiväkodin, koulun, omien ja lasten harrastusten, työpaikan ja kaupan välillä kulkeva kilpajuoksu voi imeä energian ja ilon elämästä. Siksi olisi tärkeä saada mahdutettua arkeen myös säännöllistä liikuntaa.

Muisti

Treenaaminen voi auttaa aivojen toimintojen ylläpidossa ja näin suojelemaan muistia. Kuten todettua, treeni nostaa sykettä ja näin ollen aivojen happitasoa. Samalla se voi stimuloida sellaisten hormonien erittymistä, jotka ovat aivoille hyväksi. Liikunnan on huomattu vähentävän sellaisten muutosten etenemistä aivoissa, jotka aiheuttavat Alzheimeria. Etenkin vanhemmilla ihmisillä säännöllinen liikunta on tarpeen jo tästä syystä. Liikunnalla on myös havaittu olevan muistin ja oppimisen kannalta tärkeän hippokampuksen kokoa kasvattava vaikutus.

Nukkuminen

Säännöllinen liikunta voi myös parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Jokainen tietää, miten nopeasti rättiväsyneenä saa unen päästä kiinni – fyysinen treeni tuntuu myös peiton alle kömpiessä, eivätkä turhat kelat jää pyörimään kylkeä vaihdettaessa. Jo muutaman kuukauden säännöllisen liikunnan on tutkimuksissa havaittu auttaneen unettomuudesta kärsiviä ihmisiä. Sen on havaittu auttavan myös univaikeuksista kärsiviä vanhuksia.